Hauki ja sorsanpoikaset

Laiturilla

Kaislikossa ui kuusi poikasta, hetken päästä viisi. Hauki syö lähes kaiken, mikä suuhun mahtuu – kaloja, sammakoita, hiiriä ja vesilintujen poikasia – ja saalis voi olla jopa puolet hauen pituudesta.

Hauki syö lähes kaiken, mikä suuhun mahtuu.

Faktat

• Hauki on tilaisuuden käyttäjä: mahoista on löytynyt kalojen lisäksi muun muassa sammakoita, vesiliskoja, hiiriä, päästäisiä, vesilintujen poikasia ja munia (Inland Fisheries Ireland; Domínguez & Pena 2000).
• Kala on silti useimmilla vesillä pääruokaa. Kanadan suistoissa 1940-luvulla noin yksi sadasta isosta hauesta oli syönyt sorsanpoikasen (Solman 1945).
• Petokalojen mahanäytteissä jokaisella lajilla, myös hauella, oli ainakin yksi saaliskala, joka oli vähintään puolet pedon pituudesta. Useimmat saaliit olivat 10–30 % pedon pituudesta (Pierce ym. 2001).
• Nielemisen rajan asettaa saaliin korkeus: hauki suosii solakkaa särkeä korkean lahnan sijaan, ja yhtä pitkän lahnan nieleminen kestää kauemmin (Nilsson & Brönmark 2000).
• Kokeessa kahteen kalattomaan järveen tuotiin isoja haukia, ja niillä telkänpoikasia oli selvästi vähemmän. Tutkijat eivät pystyneet erottamaan, söivätkö hauet poikaset vai lähtivätkö poikueet muualle (Dessborn ym. 2011).
• Videon alun kohtaus on dramatisointi: sorsanpoikaset eivät tunnista haukea, mutta hyökkäyksen tullen ne juoksevat veden päällä hajalle ja kokoontuvat kauempana (Dessborn ym. 2012). Saaliseläimet eivät ole piirroksissa keskenään mittakaavassa; särki on piirretty puoleksi hauen pituudesta.

Lähteet

1. Chapman & Mackay 1984: Versatility in habitat use by a top aquatic predator, Esox lucius L. (Journal of Fish Biology 25:109–115) tarkistettu 6.10.2026
2. Harper & Blake 1991: Prey capture and the fast-start performance of northern pike Esox lucius (Journal of Experimental Biology 155:175–192) tarkistettu 6.10.2026
3. Pedreschi ym. (Inland Fisheries Ireland): Trophic flexibility and diet of pike (Esox lucius L.) in Ireland, layman's report tarkistettu 6.10.2026
4. Pedreschi ym. 2015: Trophic flexibility and opportunism in pike Esox lucius (Journal of Fish Biology 87:876–894) tarkistettu 6.10.2026
5. Inland Fisheries Ireland 2018: Pike (Esox lucius) in Ireland – Developing Knowledge and Tools to Support Policy and Management tarkistettu 6.10.2026
6. Domínguez & Pena 2000: Spatio-temporal variation in the diet of northern pike (Esox lucius) in a colonised area (Esla Basin, NW Spain) (Limnetica 19:1–20) tarkistettu 6.10.2026
7. Solman 1945: The ecological relations of pike, Esox lucius L., and waterfowl (Ecology 26:157–170); figures as quoted in Pitman 1962, Bull. Brit. Orn. Club 82 tarkistettu 6.10.2026
8. Pierce, Sexton, Pelham, Liao & Larscheid 2001: Dynamics of the littoral fish assemblage in Spirit Lake, Iowa, and implications for prey availability for piscivores (North American Journal of Fisheries Management 21:884–896) tarkistettu 6.10.2026
9. Gaeta ym. 2018: Go big or … don't? A field-based diet evaluation of freshwater piscivore and prey fish size relationships (PLoS ONE 13:e0194092) tarkistettu 6.10.2026
10. Nilsson & Brönmark 2000: Prey vulnerability to a gape-size limited predator: behavioural and morphological impacts on northern pike piscivory (Oikos 88:539–546) tarkistettu 6.10.2026
11. Dessborn, Elmberg & Englund 2011: Pike predation affects breeding success and habitat selection of ducks (Freshwater Biology 56:579–589) tarkistettu 6.10.2026
12. Dessborn, Englund, Elmberg & Arzel 2012: Innate responses of mallard ducklings towards aerial, aquatic and terrestrial predators (Behaviour 149:1299–1317) tarkistettu 6.10.2026

Yleistä tietoa. Luvat ja säännöt vaihtelevat alueittain: tarkista ne aina ennen kalastusta. Kertojan ääni on tekoälyn tuottama. Lue, miten faktat tarkistetaan ja korjataan.

Lähteet tarkistettu viimeksi 6.10.2026.