Kuhan heijastavat silmät
Miksi kuha syö juuri hämärässä? Sen näkösolujen takana on valoa heijastava kerros, joka päästää ohi menneen valon niiden läpi uudestaan – kuha näkee vähässä valossa ja sameassa vedessä, kun ahvenen näkö heikkenee.
Kuhaa kannattaa etsiä sieltä, missä on hämärää.
Faktat
- Kuhan näkösolujen takana on valoa heijastava kerros, tapetum lucidum: pieniä kiteitä, jotka heijastavat näkösolujen ohi menneen valon takaisin niiden läpi (Zhang ym. 2019; Ollivier ym. 2004). Hinta on hieman epätarkempi kuva (Keyler ym. 2026).
- Suomalaisissa järvissä tehdyssä vertailussa kuhan näön herkkyys arvioitiin ainakin kaksinkertaiseksi samankokoiseen haukeen verrattuna – isojen silmien ja heijastavan kerroksen ansiosta (Jokela-Määttä ym. 2019).
- Ahvenet ovat aktiivisia päivällä, kuhat hämärässä ja yöllä; hämärässä ahvenen näkö heikkenee, kun kuhan näkö lähestyy parastaan (Ali ym. 1977). Tanskalaisessa tekojärvessä kuhat liikkuivat eniten kello 18–24 (Jepsen ym. 1999).
- Keski-Suomessa (Päijänteen vesistössä, Jyväsjärvellä ja Päijänteellä) ultraäänilähettimillä merkittyjen kuhien liikkeissä ei kesällä ollut eroa vuorokaudenaikojen välillä; tutkijan mukaan kuha voi oleskella päivällä syvemmällä, missä valoa on vähän, ja kesäyöt ovat lyhyitä (Keskinen 2008).
- Kokeissa samea vesi heikensi nuorten ahventen syöntiä mutta ei kuhien, ja yöllä ahvenen syönti hiipui, kuhan ei (Ljunggren & Sandström 2007). Kuha viihtyy sameissa ja lämpimissä vesissä (Vehanen & Lahti 2001).
- Sama heijastava kerros saa silmät kiiltämään lampun valossa (Ollivier ym. 2004; kuhan amerikkalaisesta sukulaisesta kirjoittaa näin myös U.S. National Park Service).
Lähteet
- Jokela-Määttä, Viljanen, Nevala, Donner & Brönmark 2019: Photoreceptors and eyes of pikeperch Sander lucioperca, pike Esox lucius, perch Perca fluviatilis and roach Rutilus rutilus from a clear and a brown lake (Journal of Fish Biology 95(1):200–213) tarkistettu 7.10.2026
- Zhang ym. 2019: Guanine and 7,8-Dihydroxanthopterin Reflecting Crystals in the Zander Fish Eye: Crystal Locations, Compositions, and Structures (Journal of the American Chemical Society 141(50):19736–19745) tarkistettu 7.10.2026
- Zyznar & Ali 1975: An interpretative study of the organization of the visual cells and tapetum lucidum of Stizostedion (Canadian Journal of Zoology 53(2):180–196) tarkistettu 7.10.2026
- Ollivier, Samuelson, Brooks, Lewis, Kallberg & Komáromy 2004: Comparative morphology of the tapetum lucidum (among selected species) (Veterinary Ophthalmology 7(1):11–22) tarkistettu 7.10.2026
- Keyler, Rogers, Hrabik, Harrington & Mensinger 2026: Evaluating the scotopic visual sensitivity of walleye (Sander vitreus) and implications for foraging habitat (PeerJ 14:e21156) tarkistettu 7.10.2026
- Ali, Ryder & Anctil 1977: Photoreceptors and Visual Pigments as Related to Behavioral Responses and Preferred Habitats of Perches (Perca spp.) and Pikeperches (Stizostedion spp.) (Journal of the Fisheries Research Board of Canada 34(10):1475–1480) tarkistettu 7.10.2026
- Ljunggren & Sandström 2007: Influence of visual conditions on foraging and growth of juvenile fishes with dissimilar sensory physiology (Journal of Fish Biology 70(5):1319–1334) tarkistettu 7.10.2026
- Jepsen, Koed & Økland 1999: The movements of pikeperch in a shallow reservoir (Journal of Fish Biology 54(5):1083–1093) tarkistettu 7.10.2026
- Horký, Slavík & Bartoš 2008: A telemetry study on the diurnal distribution and activity of adult pikeperch, Sander lucioperca (L.), in a riverine environment (Hydrobiologia 614:151–157) tarkistettu 7.10.2026
- Keskinen 2008: Feeding ecology and behaviour of pikeperch, Sander lucioperca (L.) in boreal lakes (väitöskirja, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä Studies in Biological and Environmental Science 190) tarkistettu 7.10.2026
- Lehtonen, Hansson & Winkler 1996: Biology and exploitation of pikeperch, Stizostedion lucioperca (L.), in the Baltic Sea area (Annales Zoologici Fennici 33:525–535) tarkistettu 7.10.2026
- Vehanen & Lahti 2001 (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Kala- ja riistaraportteja 224) tarkistettu 7.10.2026
- U.S. National Park Service, Bighorn Canyon: Walleye tarkistettu 7.10.2026
Silmä on piirretty yksinkertaistettuna; valopiirit kuhan ja ahvenen ympärillä vain havainnollistavat näköä.
Yleistä tietoa. Luvat ja säännöt vaihtelevat alueittain: tarkista ne aina ennen kalastusta. Kertojan ääni on tekoälyn tuottama. Lue, miten faktat tarkistetaan ja korjataan.
Käsikirjoitus
Miksi kuha syö juuri hämärässä? Salaisuus on sen silmissä. Näkösolujen takana on valoa heijastava kerros, tapetum lucidum. Ohi mennyt valo kulkee näkösolujen läpi uudestaan. Kuhan näkö arvioitiin ainakin kaksi kertaa herkemmäksi kuin samankokoisen hauen. Illan hämärtyessä ahvenen näkö heikkenee, kuhan paranee. Keski-Suomessa merkityt kuhat liikkuivat kesällä päivälläkin – syvällä on hämärää. Kokeissa samea vesi haittasi nuorten ahventen syöntiä, ei kuhien. Kuha viihtyykin sameissa järvissä. Sama kerros saa silmät kiiltämään lampun valossa. Kuhaa kannattaa etsiä sieltä, missä on hämärää. Seuraa, niin näet veden alle.
Lähteet tarkistettu viimeksi 7.10.2026.