Punainen katoaa

Viehe auki

Punainen viehe on kymmenessä metrissä harmaa: kirkaskin vesi imee punaisen valon ensimmäisenä. Ruskeassa humusjärvessä sininen katoaa ensin, ja valo loppuu jo muutamassa metrissä.

Vieheen väri riippuu valosta, joka sinne yltää.

Faktat

• Vesi imee itse eniten punaista valoa. Puhtaassa vedessä punaisesta (650 nm) on suoraan alaspäin jäljellä noin 18 % viidessä metrissä ja noin 3 % kymmenessä metrissä (laskettu Popen ja Fryn 1997 mittaamasta absorptiosta; todellisessa vedessä vielä vähemmän).
• Yli kymmenen metrin syvyydessä kirkkaassa vedessä valo on sinivihreää, ja tavallinen punainen pinta näyttää harmaalta tai mustalta (Michiels ym. 2008). Fluoresoiva maali on poikkeus: se muuttaa sinistä ja vihreää valoa punaiseksi.
• Kirkkaimmassa vedessä syvimmälle kantaa sininen. Useimmissa järvissä syvimmälle yltää keltainen valo, ruskeissa järvissä oranssinpunainen (Reinart ym. 2000; Arst ym. 2008).
• Suomen ja Viron järvissä humus vaimentaa sinistä valoa niin nopeasti, että sitä on jäljellä vähän jo 1,5–2 metrin syvyydessä (Arst ym. 2008).
• Ruskeissa järvissä valosta oli 1990-luvun mittauksissa jäljellä prosentti alle metrin–noin kolmen metrin syvyydessä, esimerkiksi Lammin Pääjärvessä noin 3 metrissä (Reinart ym. 2000).
• Piirros ei ole mittakaavassa: viehe on suurennettu ja sen uppoaminen nopeutettu. Valonsäteiden voimakkuus seuraa laskettua osuutta, joka valosta on kussakin syvyydessä jäljellä.

Lähteet

1. Pope & Fry 1997: Absorption spectrum (380–700 nm) of pure water. II. Integrating cavity measurements (Applied Optics 36:8710–8723) tarkistettu 6.10.2026
2. Smith & Baker 1981: Optical properties of the clearest natural waters (200–800 nm) (Applied Optics 20:177–184) tarkistettu 6.10.2026
3. Michiels et al. 2008: Red fluorescence in reef fish: a novel signalling mechanism? (BMC Ecology 8:16) tarkistettu 6.10.2026
4. NOAA Ocean Exploration: Why are so many deep-sea animals red in color? tarkistettu 6.10.2026
5. Arst et al. 2008: Optical properties of boreal lake waters in Finland and Estonia (Boreal Environment Research 13:133–158) tarkistettu 6.10.2026
6. Reinart, Arst, Nõges & Nõges 2000: Comparison of euphotic layer criteria in lakes (Geophysica 36:141–159) tarkistettu 6.10.2026

Yleistä tietoa. Luvat ja säännöt vaihtelevat alueittain: tarkista ne aina ennen kalastusta. Kertojan ääni on tekoälyn tuottama. Lue, miten faktat tarkistetaan ja korjataan.

Lähteet tarkistettu viimeksi 6.10.2026.