Valkoinen levy
Valkoinen levy lasketaan veteen, kunnes se katoaa: se syvyys on näkösyvyys. Se kertoo, kuinka kirkasta vesi on, mikä sitä samentaa ja kuinka syvälle uposkasvit yltävät – yleensä vähän levyä syvemmälle.
Kasvien reuna on vähän levyä syvemmällä.
Faktat
- Näkösyvyys mitataan valkoisella, halkaisijaltaan 20 cm:n levyllä: se lasketaan narun tai varren varassa veteen, ja asteikolta luetaan syvyys, jossa levy ei enää erotu (SYKE, vesi.fi). Tarkemmin levy lasketaan, kunnes se katoaa, ja nostetaan, kunnes se näkyy taas; näkösyvyys on lukemien keskiarvo, ja mittaus tehdään veneen varjon puolelta (Järvi-meriwiki). Levyn keksi Angelo Secchi vuonna 1865 (SYKE).
- Suomen ympäristökeskuksen seurannassa näkösyvyyden mediaani oli heinä–elokuussa 2020–2024 noin 1,5 metriä, ja kahdella kolmasosalla 4 035 järvihavaintopaikasta se jäi alle kahden metrin (laskettu SYKE:n avoimesta vedenlaatudatasta, paikkojen mediaaneista). Runsashumuksisissa järvissä mediaani oli noin metri, vähähumuksisissa 2,5–2,7 metriä.
- Kilpisjärven syvänteellä levy katosi kesäisin 2020–2024 vasta 9–12 metrissä (SYKE:n seurantadata). Yli viiden metrin näkösyvyys oli vain puolellatoista prosentilla havaintopaikoista.
- Pieni näkösyvyys kertoo, että vedessä on paljon humusta, savea, planktonleviä tai muita hiukkasia (Järvi-meriwiki). Kun levät runsastuvat, vesi samenee ja näkösyvyys pienenee (SYKE); runsasravinteisten järvien mediaani oli 0,7 metriä.
- Uposkasvit kasvavat vain niin syvällä kuin valoa riittää. 27 suomalaisen järven aineistossa (Maristo 1941) kasvien suurin kasvusyvyys oli noin 1,5 metriä, kun näkösyvyys oli metri, ja noin 2,2 metriä kahden metrin näkösyvyydellä (Canfield ym. 1985). Maailmanlaajuisessa aineistossa kukkakasvit yltivät metrin näkösyvyydellä noin kahteen metriin, ja niiden alarajalla pintavalosta oli jäljellä keskimäärin noin viidennes (Chambers & Kalff 1985). Hyvin kirkkaassa vedessä kasvit eivät aina yllä levyä syvemmälle.
- Kun vesi tummuu, auringonvalo tunkeutuu siihen heikommin, valaistu kerros ohenee ja uposkasvit vähenevät (SYKE).
Lähteet
- Vesi.fi (Suomen ympäristökeskus SYKE ym.), sanasto: Näkösyvyys tarkistettu 8.10.2026
- Järvi-meriwiki (Suomen ympäristökeskus SYKE): Näkösyvyys (muokattu 5.6.2026) tarkistettu 8.10.2026
- Suomen ympäristökeskus SYKE: avoin vedenlaatudata (Vesla, rajapinta Sampling, suure SDT = näkösyvyys), heinä–elokuu 2020–2024; laskettu 8.10.2026 tarkistettu 8.10.2026
- Vesi.fi (Suomen ympäristökeskus SYKE ym.): Mistä rehevöityminen johtuu? (2019) tarkistettu 8.10.2026
- Vesi.fi (Suomen ympäristökeskus SYKE ym.): Humuskuormitus ja vesien tummuminen (23.5.2022) tarkistettu 8.10.2026
- Canfield, Langeland, Linda & Haller 1985: Relations between water transparency and maximum depth of macrophyte colonization in lakes (Journal of Aquatic Plant Management 23:25–28) tarkistettu 8.10.2026
- Chambers & Kalff 1985: Depth distribution and biomass of submersed aquatic macrophyte communities in relation to Secchi depth (Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences 42:701–709) tarkistettu 8.10.2026
- Suomen ympäristökeskus SYKE: Kansalaishavaintokortit – vedenlaadun mittaus (vesi.fi, 11/2021) tarkistettu 8.10.2026
Ei mittakaavassa: syvyys venytetty ja levy suurennettu; häipyminen ja veden värit ovat havainnollistuksia.
Yleistä tietoa. Luvat ja säännöt vaihtelevat alueittain: tarkista ne aina ennen kalastusta. Kertojan ääni on tekoälyn tuottama. Lue, miten faktat tarkistetaan ja korjataan.
Käsikirjoitus
Yksi valkoinen levy kertoo 3 asiaa järvestä. Levy lasketaan veteen, kunnes se katoaa. Narun merkeistä luetaan näkösyvyys. Kolme: kuinka kirkasta vesi on. Useimmissa järvissä levy katoaa alle 2 metrissä. Kilpisjärvessä vasta noin 10 metrissä. Kaksi: mikä vettä samentaa. Sitä samentavat humus, savi ja levät. Kun levät runsastuvat, näkösyvyys pienenee. Yksi: kuinka syvälle kasvit yltävät. Uposkasvit kasvavat vain vähän levyä syvemmälle. Metrin näkösyvyydellä noin 1,5 metriin. Sen alla valo ei riitä. Kasvien reuna on vähän levyä syvemmällä. Seuraa, niin näet veden alle.
Lähteet tarkistettu viimeksi 8.10.2026.