Väri ruskeassa vedessä

Viehe auki

Kolme sääntöä vieheen väriin ruskeassa vedessä: fluoresoiva väri erottuu, alhaalta katsottuna viehe on tumma ääriviiva, ja kun valo vähenee, väri katoaa ensin – jäljelle jää vaalea ja tumma.

Ensin valitaan vaalea tai tumma, vasta sitten väri.

Faktat

• Suomen järvi- ja jokivesi on usein vaaleanruskeaa ja joskus teen väristä, lähinnä humuksen takia (Suomen ympäristökeskus SYKE).
• Fluoresoiva väriaine imee lyhytaaltoista valoa ja säteilee sen takaisin pidempänä aallonpituutena (Marshall & Johnsen 2017). Siksi fluoresoiva pinta voi hehkua väriä, jota ympäröivässä valossa on vähän, kun tavallinen väri jo harmaantuu (Michiels ym. 2008).
• Vuoden 1967 kokeessa sukeltajat arvioivat värien näkyvyyttä neljässä vedessä hyvin sameasta kirkkaaseen: fluoresoivat värit näkyivät aina paremmin kuin tavalliset, mutta paras väri riippui vedestä (Kinney, Luria & Weitzman 1967). Koe tehtiin ihmissilmällä.
• Alhaalta katsottuna pinnasta tuleva valo on niin kirkas, ettei esineen alapinnan värillä ole juuri merkitystä (Johnsen & Sosik 2003): valoa vasten se näkyy tummana ääriviivana, ja sen havaitsemisetäisyyteen vaikuttaa sen koko (Claes ym. 2014).
• Hauella, ahvenella ja kuhalla on värejä erottavien tappisolujen lisäksi hämäränäön sauvasolut (Jokela-Määttä ym. 2019). Heikossa valossa selkärankaiset siirtyvät sauvanäköön, joka ei erota värejä: värien erottelu pettää ennen kuin vaalean ja tumman (Kelber & Roth 2006; Kelber ym. 2017).
• Säännöt kertovat, mikä vedessä näkyy. Saaliskokeita ruskeasta vedestä ei juuri ole; Erie-järvellä parhaiten pyytävä väri vaihteli veden mukaan (Nieman ym. 2020). Piirrokset eivät ole mittakaavassa, ja hehku ja häipyminen ovat havainnollistuksia.

Lähteet

1. Suomen ympäristökeskus (SYKE), vesi.fi: What makes water brown? (2.12.2019) · Suomen ympäristökeskus SYKE tarkistettu 8.10.2026
2. Marshall & Johnsen 2017: Fluorescence as a means of colour signal enhancement (Philosophical Transactions of the Royal Society B 372:20160335) tarkistettu 8.10.2026
3. Michiels et al. 2008: Red fluorescence in reef fish: a novel signalling mechanism? (BMC Ecology 8:16) tarkistettu 8.10.2026
4. Kinney, Luria & Weitzman 1967: Visibility of colors underwater (Journal of the Optical Society of America 57:802–809) tarkistettu 8.10.2026
5. Johnsen & Sosik 2003: Cryptic coloration and mirrored sides as camouflage strategies in near-surface pelagic habitats (Limnology and Oceanography 48:1277–1288) tarkistettu 8.10.2026
6. Claes, Nilsson, Straube, Collin & Mallefet 2014: Iso-luminance counterillumination drove bioluminescent shark radiation (Scientific Reports 4:4328) tarkistettu 8.10.2026
7. Kelber & Roth 2006: Nocturnal colour vision – not as rare as we might think (Journal of Experimental Biology 209:781–788) tarkistettu 8.10.2026
8. Kelber, Yovanovich & Olsson 2017: Thresholds and noise limitations of colour vision in dim light (Philosophical Transactions of the Royal Society B 372:20160065) tarkistettu 8.10.2026
9. Jokela-Määttä, Viljanen, Nevala, Donner & Brönmark 2019: Photoreceptors and eyes of pikeperch, pike, perch and roach from a clear and a brown lake (Journal of Fish Biology 95:200–213) tarkistettu 8.10.2026
10. Nieman, Bruskotter, Braig & Gray 2020: You can't just use gold: Elevated turbidity alters successful lure color for recreational Walleye fishing (Journal of Great Lakes Research 46:589–596) tarkistettu 8.10.2026

Säännöt kertovat, mikä vedessä näkyy – saaliskokeita ruskeasta vedestä ei juuri ole.

Yleistä tietoa. Luvat ja säännöt vaihtelevat alueittain: tarkista ne aina ennen kalastusta. Kertojan ääni on tekoälyn tuottama. Lue, miten faktat tarkistetaan ja korjataan.

Lähteet tarkistettu viimeksi 8.10.2026.